Sitä sattui ja siksi Se satutti. Se haluaisi nyt kaiken sen menettämänsä takaisin, mutta Se ei uskalla, sillä Se ei halua nähdä enää sitä tuskaa Toisen silmissä, jonka Se sai aikaan. Siksi Se on yksi. Ikuisesti.
Siinä teille mystinen tarina...tehkää itse omat johtopäätöksenne siitä mitä tuokin tarkoitti, mutta nyt aiheeseen jota otsikossa jo hieman sivusinkin.
Eli tänään olen juoksennellut suhteellisen paljon kahden pikkusen perässä kun tuli vieraita. Siiri (kohta 3.v.) kantoi reippaasti koko pikkuveljeni leluvaraston huoneeseeni ja annettuani hänelle värityskuvia ja kyniä en yhtään ihmettelisi jos mut laitetaan seuraavaksi pesemään lattioita värityksistä. :D
Mikko (kohta kai 2) innostui perässävedettävästä adhd koirasta ja pienistä nappuloista joita voi tökkiä levyyn ja tehdä siten kuvia. Lopuksi löydän itseni viskomasta palloa Siirin kanssa ja popsimasta suolatikkuja (jotaka olivat myös pienten mieleen, ja jonka takia vieraiden lähtö hidastui huomattavasti kun lapset ois halunnu syödä tikut ensin loppuun) :)
Eli tänään on tekemistä ollut ja nyt voisin piirtää ^^
heipaa =^.^=
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti