Miten te puhutte?

Moikka~~

Mä en tiedä oonks mä aiemin puhunu murteista blogissa mitään, ehkä makisimissaan maininnu ohimennen luulisin. Kuitenkin siis musta murteet on varsin mielen kiintosia ja ajattelin niistä muutaman ajatuksen tänne viskata. ^^

Jos joku ei tiennyt niin kaupunki jossa itse majailen on Lahti ja monet väittää ettei tääl ois mitään murretta, mut kyllä täältäkin jotain semmosia sanoja on mitä muualla katotaan vähän hassusti.

Ehkä kliseisin esimerkki on et D kirjain jätetään usein pois. Jos joku kysyy mistä oon kotosin, en sano Lahdesta vaan Lahest. Samoin on pöydällä -> pöyällä, äidille -> äitille, syödään -> syyään, lehdestä -> lehest. 

Kans minkä näis huomaa on et lyhennellään sanoja, mikä on tosi yleistä myös nimissä luokkaa Suominen -> Suomine, Nieminen -> Niemine. 

Sit kans en tiiä onks tää Lahen juttu vai sanotaaks näin muuallakai, mut sellainen -> sellai ja semmoinen -> semmoi/semmone.

Tosi yleinen kans mitä muualt olevat naureskelee on jonne. Siis "Kauppa johon oon menossa" -> "kauppa jonne oon menossa". Kuitenkin jonne on myös nimi ja semmoi keskenkasvunen ES:ssää lipittävä pojankloppi. :__D

Etenki toi Lahest ja jonne on semmoset mihin monet tarttuu. ^^'

Lisäks ite en oo näitten kans ongelmiin joutunu, mut kuulema outoja sanoja ulkopaikkakuntalaisille on linkku ja taakke. Eli siis linkku tarkottaa linja-autoa, joskin ite puhun yleensä kyl bussista, mut tiiän paljon tuttui jotka sanoo linkku ja taakke = taakse. Mä en ees oo tienny ettei muualla sanottas taakke, mutta kuulema näin. :_D

Joskus ku olin pienempi ni kaikki sano myös sanan jaksa, jasa. "En mä jasa tehä läksyi" mut tota en oo kuullu enää aikoihin.

Mä kuitenki ite oon vähän sekapuhuja, enkä oikeestaan tiedä miksi. Mut perus lahtelainen sanoo persoonapronominit mä ja sä, mut välillä huomaamattani ja etenki jos suutun ni sit sanon mie ja sie. Välillä kans sanaa myö tulee käytettyä, mut siis nää ei tosiaan oo ominaista Lahen murteelle. Kans jos pitäs sanoo meidän, ni sanon mein.

Kans saatan sanoo 

"Onks tuol kylymä?" tai "Se oli vähän hilijane" et lisäilen turhia vokaaleja sanoihin. Ja sama kans konsonanteissa: "En mä ossaa tätä"

Sanon kans sanan älä välillä sanalla elä.

Sit on semmoi, mikä ei oo alueellisesti kytköksinen sana, vaan joka tulee meijän suvussa. Sanon ihan kaikkeen "noh" ja ei vaan silleen noh vaan silleen et painotetaan n kirjainta. Vastaa siis sanaa oho tai silleen et jos vaik mun veli sanoo

"Tiputin aamul juuston lattialle" ni vastaan siihen "Noh" Vähän niinku "johan nyt" tai silleen en osaa selittää, sille on vaikee keksii synonyymiä. :'D

Murteet on must hauska lisä puheeseen ja yleensä ymmärrän kaikkia murteita ilman suurempia ongelmia, mut kerran oon ollu vähän että mitäs hiivattia. Meil oli taannoin ussan sijaisena yks alkujaan Kotkasta oleva miekkonen ja yhen tunnin alkuun se esitti itsekseen retorisen kysymyksen: "Mitähän se tiuku vispaa?" ja tajusin kyllä samantien mitä hän tarkoitti, mutta oli vähän semmonen anteeksi-mikä-oli fiilis. Jos joku ei siis ymmärtänyt niin tarkoittaa samaa kuin "paljonkohan se kello on?" :'DD

Ottakaa huonovointinen selfie kuvitukseks :_D

Onks teil jotain outoja murteellisia ilmauksia mitkä muualta olevia kummastuttaa? ^^

Kirahvi kuittaa~~

Cosplayta ehkä sittenkin~~

Moikka~~ 

Vähän ilmotusluontosempaa juttua tällä kertaa!

Elikkä siis kaikesta kurjuudesta huolimatta oon lopulta kuitenkin menossa Animeconiin heinäkuussa. Jee~ 

Ollaan kasaamassa Läpälöpö ryhmää kyseiseen coniin, päivää ei olla päätetty mutta jäseniä haetaan. Jos kiinnostaa mukaan tulla niin ilmottautuu mulle täälä, tai twitterissä. Olet tervetullut mukaan!!!

^^

Päivä on vielä auki, joten jos tulet mukaan pääset vaikuttamaan.

Varattuja hahmoja on Nico, Kotori, Nozomi ja Hanayo, Eli alustavsti varattu, kaikki muut ovat vapaana~~ (päivitän tätä postausta sen mukaan mitä hahmoja menee)Puvun ei tarvitse olla ihan tismalleen tämän kuvan mukainen, sevellettu versio käy hyvin~

Onko teistä kukaan tulossa Animeconiin? ^^

Kirahvi kuittaa~~

El sombrero~~

Moikka~~

Tällä kertaa hetken hiljaiselo oli vissiin liikaa, oon menettäny jo seuraajia... :___D hups. 

Lyhyesti mitä viime viikot on pitänyt sisällään. Oon kökkiny koululla, hukkunu koulutöihin, alottanu autokoulun ja itkeny kaikelle koska oon koko ajan niin väsyny et kaikki vaan itkettää.

 Meillä kävi maanantaina natiivi espanjalaisia suoraan Barcelonan sykkeestä vierailemassa koululla ja meijän espanjan tunnilla. Meijät jaettiin kahteen ryhmään ja molempiin tuli yks espanjalainen. Saatiin jutelle ensin ohjatusti, eli meijän piti esitellä ittemme espanjaks ja se esitteli sit ittensä. Sen jälkeen jokaisen piti kysyä siltä jotain ja lopuks meijän tyyppi kerto meille millasta oli asua lapsuus Argentiinassa ja millasta on nyt asua Barcelonassa. Omissa osuuksissani mulla ei ollut mitään ongelmaa ja ymmärsin lähes kaiken mitä se meille kerto, mistä yllätyin valtavasti. Lindaa lukuunottamatta muu meijän luokan puolikkaasta näytti olevan vähän monttu auki ja välillä mua suoraan sanoen hävetti miten ihmiset ei osannu lausua yhtään. Kyllä mä ymmärrän ettei kaikki voi osata ja tiiän et oon ite ryhmän motivoituneimpia ja osaavimpia, mut silti hävetti. Se meijän tyyppi oli onneks tosi mukava. Ainoo mikä häiritsi oli et sen toinen kulma oli vaalee ja toinen tumma ja meinasin kysyä saanks meikata sen, ku häiritsi niin paljon, mut en kehannu, vaik se tuskin ois siitä mitenkään loukkaantunu. :'D Elämäni paras espanjan tunti~~ 

Sen sijaan äikän tunnilla oli ihan hyvä ottaa selfieitä. ^^''

Kuten mainitsin alotin tossa keskiviikkona autokoulun. Oon nyt kahella teoriatunnilla käyny ja ens viikolla ois kolme seuraavaa. Kivasti koeviikolla. Rips raps. Se opettaja joka meil nyt on noit tunteja pitäny on tosi kiva ja tiedän et ainakin toinen ajo-opettajistakin on tosi mukava, koska se on mun veljen kummisetä. Muita opettajia en oo viel tavannu, mut tähän asti ainaki siel on ollu tosi hyvä ja rento fiilis, mist oon tosi ilonen. Olin keskiviikkona ennen ekaa tuntia ihan paskat housussa, mut onneks mun ryhmässä on jopa yks tuttu joten ihan turhaan jännitin. Ajotunnit tuleeki sitte olee toinen mist oon sit ihan jännäkakka, toivon vaan et se mein tuttu voi pitää kaikki mun ajotunnit, koska kuulin vähän negatiivista palautetta toisesta. 

Kaiken kiireen ja muun paskan keskellä onneks jotain kivaakin. Bongasin vihdoin cossi kirpparilta Emma 8 mitä oon metsästäny pitkän aikaa. Tarkotan siis sitä Kaoru Morin Emma sarjaa. Rakastan sitä sarjaa, rakastan Morin taidetta ja nyt mulla on sekä kaikki Emmat että suomennetut Otoyomegatarit~~ <3

Toinen ihanuus tuli tänään postissa. Pari viikkoa sitten selailin Ebayta ja tilasin uuden hatun ja tänään se oli postiin tupsahtanut. Oi rakkautta, se on aivan ihana.~~

Tää blogin hiljaiselo tulee jatkumaan tässä vielä ainakin jonkin aikaa mitä koulua on tältä keväältä vielä jäljellä ja epäilen että siitä eteenpäinkin jonkin verran. Cosplayn kannalta hiljasta voi olla pitkäänkin, ellen jaksa kesällä kasailla paria keskenerästä pukua valmiiksi tai mee photoshoottaa, mutta jaksakaa olla kärsivällisiä, en oo lopettanu/lopettamassa cossaamista, raha- ja elämäntilanne on vaan just nyt vähän kehno. Kiirettä piisaa enemmän kun tarpeeksi ja rahapula on asia, varsinkin kun toi autokoulu riipasee aika paljon. Tällä hetkellä mietin miten hitossa maksan kirjastomaksun, jonka tarkkaa summaa en edes tiedä, mutta joka on toden näkösesti yli 30€, koska en ollu huomannu sähköpostin roskapostiin mennyttä myöhästymis ilmotusta. Tililläni olevat 8€ eivät oikein arvosta...

Teistä ainakin osa seuraakin mun twitteriä ja on sitä kautta törmännyt tähän jo liiankin monesti, mutta siis teillä on nyt tilaisuus antaa anonyymisti sekä risuja että ruusuja, joten tehkää se. Toki mua voi haukkua ja kehua anona ihan blogissakin, mutta linkkaan tämänkin tänne kuitenkin. :_D 

http://sayat.me/kirahvilapsi

Näkyillään taas~~

Kirahvi kuittaa~~

Mitä on trypofoobikon elämä?

Moikka~~

Mä nyt aattelin kertoa teille hiukan mun heikosta kohdastani. Tää ei ehkä oo järkevää, koska te voitte käyttää sitä mua vastaan, mutta siksipä sanonkin jo heti, että mikäli aiotte linkata kommentteihin kamalia kuvia, niin en aio avata yhden yhtä tähän postaukseen tulevaa linkkiä ja mikäli semmosia alkaa mun muihin postauksiin varoittamatta ilmaantua niin voin poistaa kommentointimahdollisuuden kokonaan.

Mutta siis asiaan. Mä en ole missään lääkärillä käynyt diagnoosia asiaan hankkimassa, mutta voin ihan itse diagnosoida itseni trypofoobikoksi, eli toisin sanoen mä kammoan reikiä. Käytännössä se siis meinaa sitä että jos mä yhtäkkiä varottamatta tai välillä henkisen valmistautumisenkin jälkeen nään reikiä jossain mä a) ahdistun ihan pirusti, b) oksettaa ja c) itkettää. Sitä on tosi vaikee sanoiks kuvailla mitä reiät mussa aiheuttaa mutta joka tapauksessa se ei ole kivaa. Ahdistus voi kestää muutaman sekunnin, mutta se voi pahimmillaan viedä koko yöunet.

Tämä ei kuitenkaan tarkota sitä että jos te tuutte esittelemään mulle jotain lootuksen siemenkotia tai muuta stereotyyppisesti trypofoobikoiden kammoamia asioita ni mä alkasin itkemän, oksentamaan ja tärisemään yhtäaikaa. Sen tarvii tulla suhteellisen yllättäen että se laukaseen ahdistuksen kunnolla. Se ei myöskään tarkota sitä että mä haluaisin nähdä mitään missä on paljon reikiä, koska ne joka tapauksessa etoo mua aivan valtavasti.

Pelko luokitellaan fobiaksia siinä vaiheessa kun se haittaa normaalia elämää, ja juu näin mun kohdallani voi melkein sanoa. Mä en tuu toimeen taulusienten kanssa, mä en haluu syödä keksejä joissa on paljon pyöreitä nystyröitä, enkä mä voi kattoa esimerkiksi vesirokon aiheuttamia asioita. Kuitenkin se mikä mun elämääni tässä nyt erityisesti haittaa ja miksi mä tästä asiasta edes puhun on se miten paljon ihmiset voikaan vähätellä reikäkammosta. Mun erittäin lähipiirissä on muutama tälläinen henkilö, jotka eivät vaan mitenkään osaa saada aivoihinsa menemään, että joku voi ihan oikeesti ahdistua siitä jos se näkee reikiä. Tämän seurauksena, aina jos vahingossa ääneen ilmasen että joku on musta nyt kamalan näkönen ja etten mä haluu kattoo sitä, niin ne nauraa ja alkaa heittää läppää luokkaa "Heh heh ostetaan sulle synttärilahjaks pesusieni heh" tai vaan kaikessa yksinkertasuudessaan nauravat päivän naamaa ja toteavat vaan että mä tahallani esitän. Harmitonta hupiako? EI OLE! 

Mä en ole itse valinnut että alanpa ahdistua hillittömästi asiasta X, koska se ois jotenki hienoa tai jotain. Kukaan ei valitse että haluaa hankkia itselleen ihan järkyttävän paskan olon ja se mitä mussa tapahtuu reikien seurauksena on jotain mitä mä en toivois kenellekään. Se EI ole oma valita eikä se ole yhtään kivaa.

Mä en voi sanoin kuvailla kuinka raivostuttavaa on kuunnella lausahduksia tyyliin "miten sä voit ikinä kattoo kenenkään naamaa kun ihmisillä on sieraimet?" "Hei varo ku tos kaivon kannessa on noit aukkoi" tai jotain muuta yhtä fiksua. 

Pitää oikeesti myös ymmärtää ettei trypofoobikkokaan kaikesta hepualia saa. Se että jossain vaikka paperissa on reikä ja että jonkun käsi on palanut reille ei korreloi millään tasolla. Ja pitää myös muistaa että trypofoobikko on yksilö, jos minä ahdistun jostain, se ei tarkoita että joku toinen ahdistuisi siitä samasta. Kuitenkin nyt yleiseksi ohjeeksi voin sanoa, että mikäli kaverisi on tiedettävästi reikäkammoinen älä mene esittelemään sille kuvia ihmisistä joissa on luonnottomia reikiä, verisiä reikiä, ylipäätään reikiä joita heissä ei kuuluisi olla. Trypofoobikko kaverisi kiittää. Älkääkä muutenkaan vähätelkö tai leikkikö asialla, koska se mitä sille kaverille voi tapahtua ei sille kaverille varsinkaan ole mitään kivaa!

Mä olen elämäni aikana tehnyt paljon virheitä, mutta pahimmasta päästä on se että olen joskus keskellä yötä selannut somea ja törmännyt linkkiin otsikolla "Kamalimmat kuvat ikinä, uskallatko katsoa?" Siinä vaiheessa sitä ajattelee "Joo joo ei tää voi oikeesti olla mitään kamalaa" ja sitten ne kuvat on ollutkin nimenomaan reikäkuvia ja mä olenkin sitten loppu yön viettänyt tärisevänä pallona joka hikoilee kuin pieni sika eikä nuku silmällistäkään koko yönä. Mä olen myös joutunut ikäväkseni unfollaamaan somessa muutamia semmoisia ihmisiä jotka olisivat mielenkiintoisia ihmisiä ja varmasti tosi mukavia, mutta jotka nyt sattuvat harrastamaan reikien maskeerausta itseensä ja kun mä en halua tunnilla salaa ig:täni selatessa saada jotain ahdistuskohtausta. C:

Toivon että tää lyhyt ja sekava sepustus vois avata jonkun silmiä ja että alkasitte ottaa meidän trypofoobikot tosissanne, me arvostaisimme sitä. Ja pyydän edelleen ettette linkkaisi mulle mitään kamalia, etten mä joudu poistamaan kommentointia, koska se ois tosi kurjaa kaikkien kannalta. ^^'

Mitä te pelkäätte?

KIrahvi kuittaa~~